Määritelmät

Seuraavat määritelmät ovat voimassa kaikissa säännöissä.

8.1 Pöydän osat
Tarkat yksityiskohdat, mitat ja viimeisimmät tiedot löytyvät WPA:n internet sivuilta (http://www.wpa-pool.com)

Pöytä koostuu valleista, vallikumeista, pelialustasta ja pusseista. Kohdepallot sijoitetaan useimmiten pöydän alapäähän ja lyöntipallo pöydän yläpäähän. Jos lyöntipallo sijoitetaan aloituslinjan taakse, koostuu tämä alue yläpäädyn ja aloituslinjan välisestä alueesta, poislukien aloituslinja.

Vallikumit, vallien päällinen osa, pussit ja pussien reunukset ovat osa valleja.

4 eri linjaa:
Pitkittäinen keskilinja, joka jakaa pöydän pitkittäin kahteen alueeseen;
aloituslinja, joka rajaa pöydän yläpään neljänneksen;
alapään linja, joka rajaa pöydän alapään neljänneksen; ja
poikittainen keskilinja, joka rajaa pöydän kahteen osaan keskipussien väliltä.

Näiden linjojen merkitseminen määritellään alla.

Vallien päälle voi olla laitettu merkkejä, joita kutsutaan tähtäyspisteiksi tai timanteiksi, jotka merkitsevät neljäsosittain leveyden ja kahdeksasosittain pöydän pituuden mitattuna vastakkaisesta vallikumista toiseen.

Tasaisella pelialustalla, veran peittämällä alueella, täytyy olla seuraavat merkittyinä jos kyseisessä pelimuodossa näitä merkintöjä tarvitaan:
Alapiste, jossa pitkittäinen keskilinja ja alapään linja risteävät;
Yläpiste, jossa pitkittäinen keskilinja ja aloituslinja risteävät;
Keskipiste, jossa pitkittäinen ja poikittainen keskilinja risteävät;

Aloituslinja;
Spottauslinja, joka on alapään pisteen ja alapäädyn keskipisteen välinen linja; ja kolmion ulkopuolinen ääriviiva.

8.2 Lyönti
Lyönti alkaa, kun kepin eteenpäin suuntautuvan liikkeen seurauksena kepin kärki koskettaa lyöntipalloja. Lyönti päättyy, kun kaikkien pallojen liike ja pyöriminen pysähtyy. Lyönti on laillinen jos lyöjä ei tee virhettä lyönnin aikana.

8.3 Pussitettu pallo
Pallo lasketaan pussitetuksi, kun se pysähtyy pussiin pöydän pelialustan tason alapuolelle tai päätyy pöydän pallonkeräyslaatikkoon. Pallo, joka on pussin suulla osittain toisen pallon tukemana, lasketaan pussitetuksi, jos tukea tarjoavan pallon poistamisen jälkeen kyseinen pallo menee pussiin.

Jos pallo pysähtyy pussin suulle ja pysyy näennäisen liikkumattomana viiden sekunnin ajan, ei sitä lasketa pussitetuksi jos se myöhemmin putoaa itsekseen pussiin. Ks. 1.7 Pallojen asettuminen lisätietoja varten. Tämän viiden sekunnin ajan tuomarin on katsottava ettei seuraavaa lyöntiä suoriteta. Palloa, joka käytyään pussissa palaa takaisin pöydälle, ei lasketa pussitetuksi.

8.4 Valliosumat
Pallon lasketaan osuneen valliin, jos se ei kosketa vallia ja sen jälkeen koskettaa valliin. Pallo, joka on kiinni vallissa, ei lasketa osuneen siihen valliin paitsi jos se irtoaa vallista ja sen jälkeen osuu siihen. Pallo, joka menee pussiin tai menee pelialueen ulkopuolelle, lasketaan myös osuneeksi valliin. Pallon ei katsota olevan kiinni vallissa ellei sitä erikseen ilmoiteta tuomarin, lyöjän tai vastustajan toimesta. Ks. Säädöstö 27. Kiinniolevien pallojen ilmoittaminen.

8.5 Pallo pelialueen ulkopuolella
Pallon katsotaan poistuneen pelialueelta, jos se pysähtyy muualle kuin pelialustalle, mutta ei pussiin. Pallon katsotaan myös poistuneen pelialueelta jos se olisi poistunut pelialueelta, mutta osuessaan valaisimeen, liituun, pelaajaan tai vastaavaan, se palaakin takaisin pöydälle. Pallo joka käy vallin päällä ja palaa takaisin pelialueelle, ei katsota käyneen pelialueen ulkopuolella.

8.6 Lyöntipallo pussiin
Jos lyöntipallo menee pussiin, on kyseessä virhe.

8.7 Lyöntipallo
Lyöntipallo on pallo jota lyödään jotta voidaan suorittaa lyönti. Se on perinteisesti valkoinen, mutta voi sisältää logomerkintöjä tai pisteitä. Pool –biljardissa käytetään vain yhtä lyöntipalloa.

8.8 Kohdepallot
Lyöntipallo osuu kohdepalloihin jolloin tarkoituksena on usein pussittaa kohdepalloja. Kohdepallot ovat yleensä numeroitu ykkösestä siihen numeroon kuinka montaa palloa pelissä tarvitaan. Tarkemmat kuvaukset kohdepallojen väreistä ja merkinnöistä löytyvät WPA:n internet sivuilta (http://www.wpa-pool.com)

8.9 Erä
Joissakin otteluissa on käytössä erät, jolloin tietty määrä voitettuja eriä päättää ottelun. Myöskin, tietty määrä voitettuja pelejä tai pisteitä päättää erän.

8.10 Peli
Peli on yhden pakallisen verran palloja. Joissain peleissä, kuten esimerkiksi ysipallossa, yhdestä pelistä saa voittanut pelaaja yhden pisteen.

8.11 Aloituslyönti
Aloituslyönti aloittaa uuden pelin, myös mahdollisesti erän tai ottelun. Aloituslyönti tapahtuu kun pallot ovat koottu pakaksi ja lyöjä lyö aloituslinjan takaa yleensä tarkoituksena hajottaa pakka.

8.12 Lyöntivuoro
Lyöntivuoron aikana vain yksi pelaaja suorittaa lyöntejä. Se alkaa kun on laillista suorittaa lyönti ja päättyy siihen kun ei ole enää laillista hänen suorittaa lyönti. Joissain pelimuodoissa pelaaja voi päättää, ettei tule pöydälle tietyissä tilanteissa suorittamaan lyöntiä jolloin pöydällä ollut pelaaja jatkaa lyöntivuoroaan. (esim. push-out ysipallossa).

8.13 Pallojen sijainti
Pallon sijainti määritellään sen keskikohdan pystyprojektiona suoraan ylhäältä alaspäin kohti pöydän pintaa. Pallon määritellään sijaitsevan linjalla tai pisteellä kun sen keskipiste on suoraan tämän linjan tai pisteen kohdalla.

8.14 Pallojen spottaaminen
Joissain pelimuodoissa kohdepalloja palautetaan pelialueelle muuten kuin tekemällä niistä uusi pakka. Tällöin puhutaan pallojen spottaamisesta. Ks. 1.4 Pallojen spottaaminen

8.15 Tilanteen palauttaminen
Jos pallojen sijainti muuttuu sääntöjen vastaisesti, kyseisen pelimuodon säännöt saattavat vaatia niiden palauttamista alkuperäisille paikoilleen. Tuomari palauttaa pallot alkuperäisille paikoilleen niin tarkasti kuin mahdollista.

8.16 Hyppylyönti
Hyppylyönnissä lyöntipallo lyödään esteen yli kuten esimerkiksi pallon tai vallin osan. Lyönnin laillisuus riippuu siitä, miten se on suoritettu ja mitkä ovat lyöjän aikeet. Yleensä hyppylyönti lyödään nostamalla kepin takaosa ylös ja lyömällä alaviistoon kohti lyöntipalloa.

8.17 Turvalyönti – ”safety”
Lyönnin sanotaan olevan turvalyönti, jos kyseessä on pelimuoto jossa kohdepallot maalataan ja lyöjä ilmoittaa tuomarille tai vastustajalleen lyövänsä turvalyönnin tai ”safetyn” ennen lyönnin suorittamista. Lyönnin jälkeen vuoro siirtyy vastustajalle.

8.18 Kiksaus (miscue)
Kiksaus tapahtuu kun kepin kärki liukuu pois lyöntipallosta johtuen mahdollisesti liian epäkeskeisestä osumasta tai riittämättömästä liidun määrästä kepin kärjessä. Kiksauksen yhteydessä kuuluu usein terävä ääni ja se myös johtaa kepin kärjen värin muuttumiseen. Vaikkakin usein kiksauksen yhteydessä kepin sivu osuu myös lyöntipalloon, ei sitä kuitenkaan todeta tapahtuneeksi ellei tästä jää selkeä jälki. Lyönti, jossa lyöntipallon alta ”kaivetaan” osumalla lyöntipalloon ja pöydän pintaan samanaikaisesti ja joka johtaa lyöntipallon nousemiseen ilmaan pöydän pinnalta, katsotaan kiksaukseksi. Huomaa, että tahalliset kiksaukset käsitellään säännössä 6.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen.